Taulukko pääkaupunkiseudun radiokanavista ja niiden taajuuksista. Valtaosa alla olevista kanavista löytyy nettiradiona Suomen nettiradiot -sivulta.
Klikkaa ja lue lisää …Radiotaajuudet Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla
Täältä löydät DX-kuunteluaiheisia artikkeleita vuosilta 1996 – 2012. Aiheina ovat antennit, kuuluvuus, maailmanradiot, taajuudet ja muut vastaanottimet.
Sivuilla on myös äänitteitä ulkomaisista radioasemista vuodesta 1979 alkaen. Kuuntele nostalgisia radioasemia! Kiitos avustajille, kannustajille ja materiaaliaan luovuttaneille.
Taulukko pääkaupunkiseudun radiokanavista ja niiden taajuuksista. Valtaosa alla olevista kanavista löytyy nettiradiona Suomen nettiradiot -sivulta.
Klikkaa ja lue lisää …Radiotaajuudet Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla
Yleisradion tv-historian ensimmäisiä vuosia. Vuoden 1955 suunnitelmista käynnistyi mittava urakka. Helsingin olympiastadionin tornin tv-asema aloitti virityskuva- ja äänilevylähetyksensä helmikuussa 1957. Siitä kolmen vuoden kuluttua TV-lähetyksiä nähtiinkin lähes koko eteläisessä Suomessa.
”Marraskuussa 1949 oli pääkaupungissa radiohistoriallinen merkkitapaus. Tällöin esitettiin Suomessa ensi kerran näköradio- eli televisioesityksiä. Suuri amerikkalainen toiminimi General-Electric oli täkäläisen edustajansa Anglo-Nordicin toimesta ja neuvoteltuaan asiasta yhtiön ja olympiakisojen järjestelytoimikunnan kanssa järjestänyt tänne näköradioesityksiä, joissa suomalaiselle yleisölle tarjoutui tilaisuus tutustua Amerikan näköradion nykyiseen tasoon. General Electricin tänne tuomat näköradiolaitteet olivat tekniikan viimeisiä uutuuksia ja varsin korkeaa tasoa. Kuvien juovaluku oli 625, mikä Euroopassa on esitetty hyväksyttäväksi standardi juovaluvuksi. Toiminimi oli järjestänyt näköradioesitykset silmälläpitäen olympiakisojen ajaksi suunniteltavia näköradioesityksiä.”
ULA-lähetykset saapuivat Suomeen pienin mutta vakain askelin. ”Luonnonmukainen ja häiriötön ääni” kiinnosti varmasti kaikkia, mutta koko Suomen kattavan radiolähetinketjun rakentaminen oli kallista ja aikaa vievää. Myös ongelmia oli matkassa…
Yleisradion vuosikertomus vuodelta 1951 kertoo ”Yleisradion teknillinen neuvottelukunta tutki mahdollisuuksia kuunteluolosuhteiden parantamiseksi sekä laati 5-vuotissuunnitelman yleisradioasemaverkostomme edelleen kehittämiseksi. Ula-aaltojen käytäntöönottoa puoltavat monessa maassa, ennenkaikkea Saksassa, saadut hyvät tulokset. Ula-asemat soveltuvat erittäin hyvin kaksikielisten asutusalueiden radioasemiksi. Niiden avulla voidaan saada erilliset asemaverkostot suomenkielisille ja ruotsinkielisille kuuntelijoille, jolloin yleisradion vaikea kielikysymys ratkeaa suotuisasti. Ula-asemia, voidaan edullisesti käyttää myös monessa sisämaan asutus- ja teollisuuskeskuksessa.
Neuvottelukunta piti tärkeänä, että ula-asemien rakentamiseen ryhdytään jo v. 1952, sillä uuden järjestelmän käytäntöönotto vaatii aikaa, kun taas toiselta puolen kuunteluolosuhteita olisi maassamme saatava nopeasti parannetuksi”
1940-luvun alkupuoli on Suomen Yleisradiolle varsin tapahtumarikas. Radio oli mukana jälleenrakennuksessa, keräyksissä mutta myös sotatoimissa. Talvi- ja jatkosodassa radio tiedotti, oli rintamalla ja antoi suuntaa lentokoneille. Radiolähetinputkien huono saatavuus vaikutti lähetysaikoihin. Veden vähyys koskissa ja sen myötä huonolaatuinen sähkö sekä asemiin kohdistuneet pommitukset aiheuttavat lähetyskatkoja. Kävi jopa niinkin, että saksalainen lentokone katkaisi Pietarsaaren aseman antennin..
Klikkaa ja lue lisää …Suomen radiohistoriaa vuosilta 1940 – 1945
WebSDR on ohjelmistoradiohanke, jossa noin seitsemänkymmentä amatööriradioasemaa jakaa SDR-radion vastaanottaman liikenteen suoraan tosiaikaisena verkkoon verkkoselaimella kaikkien vapaasti kuunneltavaksi. Näin ollen on mahdollista kuunnella ulkomaisia asemia netin kautta.
Tässä kaksi mielenkiintoisinta etävastaanotinta. Hollantilaisen Twenten yliopiston vastaanottimella ( http://websdr.ewi.utwente.nl:8901 ) voit kuunnella keski- ja lyhytaaltoja. Iso-Britannian Grimsbyssä sijaitseva SDR-vastaanotin ( http://grimsbysdr.ddns.net:8073 ) on myös mainio.
Katso videosta miten vastaanotto onnistuu.
Valokuvat liittyvät Porin lyhytaaltoasemasta kertovaa artikkeliin: Porin lyhytaaltoasema välitti Suomi-kuvaa maailmalle . Jos haluat liittää oman asemakuvasi tähän kokoelmaan, lähetä kuva tällä palautelomakkeella.
Saat kuvat suuremmaksi, kun klikkaat niitä.
Klikkaa ja lue lisää …Valokuvia Porin vanhasta lyhytaaltoasemasta
Tämä ei ole ihan tavallinen masto vaan muinaismuisto kylmän sodan ajoilta. Tämä on neuvostoliittolaisen radiohäirintäaseman numero 602:n lähetinantenni Tallinnassa.
Mikä on radiohäirintä? Radiohäirintä on toimintaa, jolla pyritään estämään radionkuuntelijaa vastaanottamaan tiettyä radiolähetystä.
”Kaikki näytteet ovat jostain vuosien 1960 – 1965 väliltä ja nauhoitetut Geloso-nauhurilla omatekoisella putkivastanottimella kuunnelluista lähetyksistä. Vastaanottimessa oli yksi lyhytaaltoalue 11 – 50 m. Antennina toimi 15 metrin lanka-antenni Oulun Domus Botnican toisen kerroksen huoneeni ikkunasta ravintolasiiven katolle”, sanoo DX- ja kaukokuuntelijaharrastaja Matti Asikainen. Kuuntele äänimuistoja ja lue hänen kommenttejaan äänitteistä.
Klikkaa ja lue lisää …Matti Asikaisen radioäänityksiä 1960-luvulta
Klikkaa ja lue lisää …Olavi Malisen radioäänityksiä 1990- ja 2000-luvulta