Hyvällä antennilla kuulee enemmän

Hyvä kaukoasemien vastaanotto vaatii hyvän vastaanottimen ja antennin. Luullaan, että vain erittäin kalliilla ja kehutulla laitteella saavutetaan jotain. Tämän vuoksi vastaanotinasiat aiheuttavat DX-harrastajien keskuudessa suurta liioittelua. Vai mitä ajattelette seuraavasta.

He ovat lattarikuuntelijoita

 

Erkki on vastaanottolaitteistonsa puolesta huippuluokan DX-kuuntelija. Vastaanotin on upouusi Japan Radio NRD-535D ja antennina 60 metrin tropiikkialueella tehokkaalta tuntuva ja useissa kateuttakin herättävä 120 metrinen pitkälanka-antenni.

Samalla paikkakunnalla asuva Mauri on vaatimattomalla tasolla. Kuuntelunurkkauksessa möllöttävä nukkavieru Yaesu FRG-7700 on kaukana huippuhintaisten laitteiden siroista piirteistä ja toiminnoista. Mikä pahinta, kaveritkin nauravat. Vastaanottimen vastapainoksi Mauri käyttää tehokkaita antenneja: 60 metrin tropiikkialueella dipolia suuntaajan kera.

Mikäli kuuntelupaikkojen häiriötasoa, laitteiden selektiivisyyttä ja vastaanottoa helpottavia lisäominaisuuksia, sekä äänenlaatua ei oteta huomioon, on Maurin laitteisto kuitenkin korvin kuultavasti suorituskykyisempi. Täten vanhalla vastaanottimella ja hyvällä antennilla kuulee enemmän kuin nykyajan laitteella ja huonolla antennilla.

 

Miten tämä on mahdollista?

Vastaanottimien herkkyyttä voidaan verrata kohinakynnysarvolla. Kohinakynnys ilmoitetaan negatiivisena lukuna: mitä pienempi luku on, sitä herkempi laite. Parhaimmat kohinakynnysarvot ovat -140 dBm luokkaa. Se vastaa jo alle 0.1 mikrovoltin herkkyyttä.

Erkin Japan Radio NRD-535 on saanut Yhdysvaltalaisen Sherwood Engineer-yhtiön herkkyysmittauksissa kohinakynnysarvoksi -135 dBm. Kun taas Maurin Yaesun arvo samassa testissä on vain -130 dBm. Kummatkin arvot on mitattu SSB-vastaanotossa ja SSB-suodattimilla. Täten laitteiden välinen herkkyysero on viisi desibeliä. Onhan 135 – 130 = 5. Ero on korvin kuultavissa, ja antaa tunteen että, Japan Radio on tosiaan herkempi kuin Yaesu.

Erkin antennina toimivan 120 metrin mittaisen pitkälanka-antennin signaalivahvistusarvo on tavanomaiset sovitus- ja muut häviöt huomioon ottaen -10 desibeliä. Maurin dipolin ja sen suuntaajan vahvistusarvo on taas 4 desibeliä. Täten Maurin antenni on neljätoista desibeliä tehokkaampi kuin Erkin. Tämä ero on huomattava!

Vastaanottimien herkkyysero oli siis 5 desibeliä Erkin hyväksi. Erkillä on siis parempi vastaanotin, mutta eihän pelkällä vastaanottimella kaukoasemia kuulla, sillä kokonaistehokkuuden kannalta on myös verrattava antennien välistä tehokkuuseroa. Se oli taas 14 desibeliä Maurin hyväksi. Täten voidaankin laskea seuraava lasku: antennien välisestä tehokkuuserosta vähennetään vastaanottimien välinen tehokkuusero, eli tässä tapauksessa 14 – 5 = 9.

Mitä se tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että Maurin vastaanottolaitteisto yhdeksän desibeliä tehokkaampi kuin Erkin. Kuinka paljon on yhdeksän desibeliä? Useissa laitteissa se on 1,5 signaalimittarin pykälää. Se on myös selvästi kuultavissa, jopa siten että Maurin Yaesussa raportoivasti kuuluva asema ei kuuluisikaan Erkin upouudessa Japan Radiossa.

 

Ääninäytteitä

Kuinka antennin etäisyys asuintalosta (=radiohäiriölähteestä) vaikuttaa kiinalaisen paikallisaseman (taajuus 4900 kHz) vastaanottoon. Äänityksen aikana talossa oli päälle kytkettynä kaksi televisiota ja kaksi tietokonetta. Äänityksen alussa antenni sijaitsee aivan talon nurkalla (talossa päällä ja toiminnassa kaksi televisiota, modeemi ja kaksi tietokonetta). Etäisyys kasvaa siten, että äänitteen lopussa antenni oli jo 20 metrin päässä talosta.

 

Tässä kuullaan 41 metrin lyhytaaltoalueella toimivaa amerikkalaisasemaa. Asemaa kuullaan aluksi (20 sekuntia) huonolla antennilla, sen jälkeen tehokkaammalla. Äänessä on parin sekunnin tauko antennia vaihdettaessa.

 

Tässä ääninäytteessä kuullaan itämaista asemaa 20 sekuntia huonolla ulkoantennilla ja sen jälkeen tehokkaammalla. Huomaa että asema on häipymässä lähes kuulumattomiin. Äänessä on parin sekunnin tauko antennia vaihdettaessa.

 

Kuinka antennin korkeus vaikutti esim. Papua Uusi Guinean radion (taajuus 4890 kHz) vastaanottoon. Äänen alussa antenni sijaitsi kolmen metrin korkeudella maanpinnasta. Antennin korkeus kasvoi, niin että äänitteen lopussa se oli jo lähes 15 metrin korkeudessa.